Kertomus
Ja siinä se pöllö istui. Pylvään päällä kuin ei olisi mikään pöllö ollutkaan vaan ehkä jokin naakka. Mutta pöllö se oli, ja kaunis pöllö se olikin, eikä sillä ollut kiire minnekään. Sillä se oli juuri kokenut syntymänsä alkuhetket, jotka alkoivat paperilla hassusta sattuman oikusta vuotena 2003.
Ja sitä hykerryttää kun se muistaa miten se syntymästään innostuneena hiippaili salaa ties minne: kasseihin, rintamerkkeihin, kaikkialle, eikä kukaan huomannut mitään. Hih hih huu! Näppärällä siivenheilautuksella se estää itseään putoamasta pusikkoon ja hihittelee vain. Eikä siltä kavereita puutu! Tuskin olivat sen korvatöyhdöt ehtineet kasvaa kun jo putkahteli lisää lintuja, puhumattakaan etanoista, koppakuoriaisista ja vielä mistä! Ja jokaisella niistä on oma vekkuliutensa, ilmeensä tai oveluutensa.
Katsohan, tuonne Oikealle: näetkö sen? Siinä se pöllö istuu.
